Kissa-assari, 1/3 valmista!

Uuuunohdin päivitellä juu hehe. Ja itseasiassa välttelinkin, mutta noh :'D
Vähän olen tässä välissä laiskotellut, mutta tein myös havainnointiretken Usmiin. (Se oli ihan oikeasti tärkeä reissu xD ) Kiipesin lähes vaakasuorassa kasvavaan koivuun ja tuhopoltin soijanakon nuotiossa. Ja totesin että Qummitus paahtaa perfektoja vaahtokarkkeja. Aloittelijan tuuria! :0
Ja koska on vappu en jaksa kirjoittaa mitään syvällistä joten länttään kuvan ja tulevaisuudensuunnitelmia.

Kissa-assarini Noksu jonka erikoisosaamiseen kuuluu luonnosten päällä istuminen.

Nyt alkaa armoton kiri koska tajuamus siitä että avajaiset on viikon päästä VÄHÄN ehkä lietsoo paniikkia :'D Ainakin olen vielä samassa inspismielentilassa kuin aikaisemminkin, joten hommiin vaan. Luonnoksista en vielä laita kuvia koska joo, mutta kaksi luonnosta on ja kaksi tulee lisää, todennäköisesti useampikin. Vielä tänään. Vappuna. Jeeeees.
Mä lähden tästä tuhlaamaan rahojani metrilakuun.

Terveisiä Qummitukselta! 

Pommiinnukkumisia ja unohtuneita metsiä

Juu tuota..... innostuin piirtämään yöllä, kuten aavistelinkin. Mutta ihan hyvä, sillä onnistuin viimein luomaan itsensä näköisen kuvan roolipelin yhdestä päähahmosta! Kyseessä on kuolleeksi luultu valtiatar Alanis, jota itse pelaan. Jotenkin oli vain niin suuret paineet että hylkäsin kaikki aiemmat luonnokseni hänestä. Noniin, tähän käytin siis tunnit 00:30 - 01:50 yöstäni.

Tässä on Alanis, alibi sille miksi nukuin pommiin. Kiitos Alanis :'D

Juu, siis nukuin pommiin. Heräsin vasta vähän yli kaksitoista, se oli kamalaa. Luulin että joooo kello on varmaan kymmenen. Eipä ollutkaan ehehehee..... hee. Siinä tuntui jo että jaa nyt meni tämä päivä ihan harakoille.

Kuitenkin kun kävin kaupassa, tuli semmoinen herännyt olo ja kaivoin kartan taas esille....kello oli lähempänä seitsemää illalla. Hupsista.
Siitä sitten aloitin maalaamalla vettä, sitten metsiä ja lopulta vuoria. Muutamaan otteeseen huomasin että oho, tuolla on metsäpläntti ilman väriä. Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Päädyin myös värittämään pohjoisosan ikirouta-alueet valkoisella vaikka se ehkä vähän syökin paperin vanhuusefektiä. Niitä ei muuten vaan erottanut lumialueiksi.
Jätän paperin reunojen viimeistelyn huomiselle, sillä näin väsyneenä en ala mitään niin riskialtista tekemään.

Kartta abouttiarallaa valmiina.

Ainiin. Winya Coiasiran pelaajajakunnan edustaja Qummitus lähettää anonyymejä terveisiä teille muutamalle jotka tätä blogia seuraatte! (Koska why not :D )

Maan keskiosassa kuminpurukuuroja

Hiiohoi ja Jaffa vihreä mandariinia pullo! Kokonainen puolentoista litran pullo... mutta kun se on niin hyvää ;u;

Tänään jahka selvisin pyöränhakureissulta takaisen kotipesääni tiskasin, sitten söin liikaa ja sitten investoin ajastani vajaan tunnin Skyrimin pelaamiseen (se peli jaksaa vieläkin yllättää! Joku Ryöväri nimeltä Rochelle the Red oli kidnapannut mun aviomieheni >:O ).
Kello löi aikalailla kolme kun istahdin pöydän ääreen, laitoin musiikkia kovemmalle ja aloin epätoivoisesti valita mitä kaikista teristäni sopisi tähän hommaan parhaiten.

Kuvahan on tietysti päivän työn jälkeen koska viivat.

Päädyin vaihtelemaan, sillä paperista jää ikävästi paperihöttöä terään koko ajan. Huomasin siis istuvani kuutisen tuntia (välissä tauko jolloin söin jäätelöä ja katsoin kaksi ja puoli jaksoa muumeja) aloillani limupullo seuranani varsinaisessa zentilassa piirtämässä seeeeenttti keeerrrallaaan viivaa varoen koko ajan puhaltamasta liian lujaa kohti paperia tai huitaisemalla vielä märän viivan yli kädellä. Tapahtui jotain aivan käsittämätöntä: yhtä ainoaa vahinkoviivaa lukuunottamatta en roiskinut, raapinut enkä muutenkaan sählännyt musteella! En. Sotkenut. Karttaa! Harvinainen ja ainutkertainen suoritus, hyvä minä! Sen kunniaksi kulaus vihreää mandariinia.

Kompassia piirtäessä silmät jo haritti ja takapuoli oli puutunut. Pari viivaa enää!

Tadaa!

 

Aina tuntuu yhtä hirmuisalta kumittaa (kumini muuten kuoli aikalailla, hehe) se aikaisempi työpanos pois musteen kuivuttua mutta kyllä se aina kannattaa. Toivon tänään pääseväni jo värien ja muun hauskuuden kimppuun mutta kuusi tuntia, kamoon! Okei no sen seurauksena tekee vieläkin mieli piirtää mutta ei, EI karttaa kiitos xD Voisinkin raahautua tuolilta huikeat puolitoista metriä sängylle löhöämään ja piirtämään jotain muuta... Winyaan liittyvää kenties! Jos ei muuta niin oravia pelin nettisivujen kuvitukseksi. Huomenna sitten tuliterässä vesivärien ja kynttilän kimppuun, oujee!

Ja kyllä, olen vieläkin niissä samaisissa inspiraatiopärinöissä missä eilen.

Karttaluonnoksia

Noniin käytin suuren osan päivääni siivoamiseen koska ennakkotehtävänä kollaasi, niin no, huone täynnä paperisilppua 8--D

Toivoin totisesti että olisin voinut pysäyttää ajan ja vaan piirtää ja piirtää ja piirtää, en ole kokenut pelini suhteen moista inspiraatiotulvaa varmaan kahteen vuoteen!
En tiedä mistä pelifoorumin aktiivisuuspurkaus sai alkunsa, mutta se vaikutti meikäläisen motivaatioon erittäin positiivisesti ja saikin aikaan sen että en meinannut malttaa edes räpyttää silmiäni kun pääsin vauhtiin kartan kanssa. Tuntui niin typerältä kun silmät vaan kuivui päähän ja suu juuttui tuskaisaan hymyyn (jota kukaan ei onneksi nähnyt, haha näytin varmaankin typerältä virnistellessäni tietokoneen edessä).

Aloitin hieman A3-kokoa isommasta paperista joka oli täynnä puoliabstrakteja viivoja joista en tajunnut juuri mitään, hyvä kun erotin missä Suurjärvi sijaitsee.

Lyijytäytekynän kärki on kutakuinkin Ios-saaren kohdalla. Tuosta lähdin liikkeelle kun mietin mikä on maata ja mikä vettä.

 Pakertelin hetkisen (tunteja, tunteja....) viivojen etsimisen ja vahvistamisen parissa, lopulta asiat alkoivat erottua paremmin.

Maan erottaminen merestä on aina huhhuh, homma. Lopputuloksen kannalta erittäin tärkeä, mutta kyllä alkaa silmä harittamaan kun etsii oikeita reunan muotoja mihin kohtaan pitää lisätä korkeutta että näyttää järkevältä. Sama tietysti vielä erikseen metsien kanssa. Mitä piipertämistä, ja teen tätä vielä vapaaehtoisesti!

No niin, nyt erottaa jo maan ja meren toisistaan.Virra-joki jakaa saaren koillis- ja lounaisosaan ja tällä jaolla on peleissä yllättävän iso merkitys. Minulle sillä ei niinkään ole merkitystä, sillä joen kummallakin puolella oli aikalailla saman verran piirrettävää, huh.... Ah mutta olipas kivaa. Huomenna sitten muste ja värit kehiin! Niin, ja kynttilä.

Uusi blogiteksti, uudet kujeet!

Jees, nythän onkin niin että aika on kulkenut aivan älyttömän lujaa, putoilen sen kelkan kyydistä koko ajan!

Ja nyt näyttääkin siltä että on aika aloittaa niinkin jännä projekti kuin

 Hyrian Taidekoulun lopputyö!

Aiheeksi mokomaan päätyi oma fantasiaroolipelini maailma, jonka kanssa olen nyt puoli vuosikymmentä pakertanut. Aluksi piti vain maalata jotain fantasia-aiheesta mutta lopulta huomasinkin tuijottavani pelimaailman karttaa sillä ilmeellä että joo, tää on hyvä.

Tuijottakaa tekin sitä, se on tässä c:

Pyrin lopputyössäni enemmän tai vähemmän luomaan Gwanantharista uskottavan fantasiamaailman luovalla syventävää kuvitusta elöistä, maisemista ja tilanteista. Toteutustavan valitsin tämänhetkisen pakkomielteeni ja myös kartan tekotavan mukaan: kahvi, muste ja vesivärit!

Lopputyönäyttelyyn en tuota karttaa ole viemässä, se on niin turkasen pieni että mahtuu A4-kokoiseen säälittävään skanneriini. Sen sijaan, seuraava blogitekstini (joka saattaa tulla jo myöhään tänään illalla :D ) käsittelee työtäni kartan suurennuksen parissa!

Pysykää siis kanavalla!